AlessaMalva.jpeg

Perimenopaussi on ne 2-12 vuotta jotka pikkuhiljaa vievät kohti kuukautiskierron päättymistä ja menopaussia. Menopaussi on tapahtuma: elämän viimeiset kuuakautiset. Postmenopaussi alkaa 12 kk viimeisten kuukautisten jälkeen.

Tämä siirtymävaihe voi olla yhtä hormonaalista vuoristorataa (tai sitten siirtymä sujuu ilman oireita). Vaihetta voidaan verrata puberteetin muutoksiin. Keho sopeutuu siihen, että progesteroni laskee mutta estrogeeni ei seuraa heti perässä. Progesteroni on se hormoni joka laskee ensin, ennen estrogeenin hiipumista.

Olen itse nyt 44 vuotiaana perimenopaussin alkuvaiheessa. Tässä vaiheessa ovulaatio on vielä säännöllistä, mutta huomaan että se tapahtuu aikaisemmin kuin ennen. Voin nyt ovuloida kiertopäivänä 11-13. Eli follikkelivaihe on melko lyhyt. Luteaalivaihe on minulla stabiili 14 päivää. Tiedän että progesteronia muodostuu, koska peruslämpö on luteaalivaiheessa 36,65-36,95 ja vähintään 0,30 astetta korkeampi kuin follikkelivaiheessa. Luteaalivaiheessa minulla onkin erinomainen olo mutta uuden kierron alkuvaihe voi olla haastava.

Perimenopaussin toisessa vaiheessa ovulaatio ei ole enää säännöllistä. Tämä tarkoittaa, että tulee kiertoja jossa estrogeeni dominoi läpi kierron eikä progesteronin rauhoittavaa vaikutusta tule. Progesteroni erittyy keltarauhasesta ja sitähän ei muodostu ellei ovulaatio tapahdu. Koska progesteroni puuttuu, estrogeenidominassin oireita saattaa esiintyä: runsaat kuukautiset (yli 80 ml tai yli 7 päivää), PMS-oireita, arat ja kipeät rinnat, myoomia. Kierto saattaa olla lyhyt (alle 25 päivää). Kierto voi myös muuttua epäsäännölliseksi ja olla jopa 60 päivää pitkä.

Väsymys ja painonnousu voi kuuluu tähän vaiheeseen, joskus myös aivosumu, univaikeudet ja yöhikoilu.

Jos sinulla on hormonikierukka tai e-pillerit et ehkä huomaa näitä muutoksia. Postmenopaussi saattaa tulla yllätyksenä kierukan poiston jälkeen.

Minulle tämä perimenopaussin alkuvaihe merkitsee jatkuvaa sopeutumista. Vanhat mallit eivät toimi. Stressinsietokyky on herkempi, hiilihydraattitoleranssi heikompi. Valvomista siedän hyvin huonosti. Muuttuva kehoni tarvitsee uusia tapoja liikkua, syödä, leikkiä ja palautua.

Olen havainnut tärkeäksi:

  • Tukea lisämunuaisia (esim. adaptogeenit, magnesium, lepo).

  • Syödä hiilihydraattitietoisesti.

  • Olla tietoinen minkälainen liikunta lisää stressiä ja minkälainen liikunta puolestaan vähentää stressiä ja tukee sokeriaineenvaihduntaa.

  • Priorisoida unta ja palautumista.

  • Hoitaa suolistoa ja maksaa ruualla ja yrteillä.

  • Tehdä vaginahöyrytystä säännöllisesti.

    Annan paljon fytoterapeuttisia itsehoivavinkkejä tapahtumassa Premenopaussista postmenopaussiin 13.11. Tule kuulolle jos aihe on sinulle ajankohtainen!

Previous
Previous

Ruokavalion monimuotoisuus

Next
Next

Sururituaali